Poikasesta on kuoriutumassa varsinainen mammanpoika. Jos jokin sattuu huudatuttamaan, niin isukin syli ei kelpaakkaan lohdutukseksi, vaan on päästävä äidin hoteisiin, jotta asiat olisivat taas mallillaan. Onneksi kelpaan painikaveriksi tai kuolan esimaistajaksi. Nassikka keksi ensin tunkea sormet suuhunsa ja enempiä kyselemättä tarjota niitä minullekin sormensa suuhuni tökkäämällä. Ilmeisesti mausssa oli jotain ainutlaatuisen pikanttia, jonka hän halusi kanssani jakaa.
Pesulla käynnin yhteydessä minulle meinasi käydä köpelösti. Olin riisumassa lapselta vaippaa ennen suihkuun hyppäämistä, kun tämä havaitsi kiinnostavan "letkun" jalkojeni välissä. Viime hetken hypähdyksellä vältin kiskaisun kulkusteni alueelta. Mieleeni tuli heti vanhojen länkkäreiden veturikohaukset, kun veturinkuljettaja huudattaa pilliä sellaisesta narusta vetämällä. Luultavasti minusta olisi lähtenyt hyvin samankaltainen ääni.
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
lauantai 9. lokakuuta 2010
Kapteenin Logi 0058
Jaahas, se lähentelee lokaakuukin jo puoliväliään. Tajusin hetki sitten syyn siihen miksi kirjoittelutiheyteni on nykyään niin harva. Minulla ei ole valitettavaa! Mikään ei motivoi kyynistä pirulaista tuottamaan tekstiä kuin epäkohdat elämässä, kuten unenpuute ynnä muu vastaava, mikä on muuttumassa pikku hiljaa historian siipien havinaksi. Minkään tajuaminen neljältä aamuyöstä on muuten kohtalainen saavutus, joten hyvä minä.
Nassikan elo sujuu jo melkoisella rutiinilla, johon muutosta tuo nykyään lähes ainoastaan uusien hampaiden puhkeaminen tai aamuyöstä vaippaan turautettu kakkendaali. Siinä ne dramaattisimmat. Pojasta on kehkeytynyt hauska ja hyväntuulinen vesseli. Liikuntakyvyn saavutettuaan napero pitää koko ajan kiihtyvää vauhtia päällä, kuten käsittääkseni ihmislasten kohdalla useimmiten tapahtuu. Nykyisin lapsen hengissäpidon varmistamisen pääasialliset toimet ovat kaappien, ovien ja laatikkojen kiinni pitäminen. Olen havainnut olevani tässä toimessa hiukan hajamielinen, mikä voi olla kohtalokasta. Pikkunuuskija ei tee eroa veitsien, ötökkämyrkkyjen, kivien, lehtien ja ruoan suhteen. Kaikki menee maistettavaksi. Ja vaikka mikä hyvänsä esine näyttää aluksi päällisin puolin turvalliselta, muuttuu näkökulma sekunneissa, kun luotia nopeampi lapsi tunkee sen suuhunsa ja kirmaa iloiseen juoksuun kohti maton reunaa tai kynnystä, johon 87 prosenttisella varmuudella kompastutaan.
Liikkumisen tuoma vapaudenhurma on sekä ihastuttavaa, että kauhistuttavaa. Voin vain kateellisena mulkoilla sitä energisyyttä ja hyvää kuntoa, jota lapsoseni osoittaa juoksemalla lähes koko päivän. Ainoat kelvolliset syyt pysähtyä ovat syönti, paikallaan tanssahtelu tai jonkin tuhoamisen yrittäminen. Olemme ilmeisesti pitäneet poitsua melko kiitettävästi silmällä, sillä materiaalista vahinkoa ei (vielä) ole tapahtunut. Ottaen huomioon tarmon, jolla vikkelä pikkumies hakkaa television näyttöä, materiaalisen vahingon synty on vain ajan kysymys. Ylistetty olkoon kotivakuutus.
Nassikan elo sujuu jo melkoisella rutiinilla, johon muutosta tuo nykyään lähes ainoastaan uusien hampaiden puhkeaminen tai aamuyöstä vaippaan turautettu kakkendaali. Siinä ne dramaattisimmat. Pojasta on kehkeytynyt hauska ja hyväntuulinen vesseli. Liikuntakyvyn saavutettuaan napero pitää koko ajan kiihtyvää vauhtia päällä, kuten käsittääkseni ihmislasten kohdalla useimmiten tapahtuu. Nykyisin lapsen hengissäpidon varmistamisen pääasialliset toimet ovat kaappien, ovien ja laatikkojen kiinni pitäminen. Olen havainnut olevani tässä toimessa hiukan hajamielinen, mikä voi olla kohtalokasta. Pikkunuuskija ei tee eroa veitsien, ötökkämyrkkyjen, kivien, lehtien ja ruoan suhteen. Kaikki menee maistettavaksi. Ja vaikka mikä hyvänsä esine näyttää aluksi päällisin puolin turvalliselta, muuttuu näkökulma sekunneissa, kun luotia nopeampi lapsi tunkee sen suuhunsa ja kirmaa iloiseen juoksuun kohti maton reunaa tai kynnystä, johon 87 prosenttisella varmuudella kompastutaan.
Liikkumisen tuoma vapaudenhurma on sekä ihastuttavaa, että kauhistuttavaa. Voin vain kateellisena mulkoilla sitä energisyyttä ja hyvää kuntoa, jota lapsoseni osoittaa juoksemalla lähes koko päivän. Ainoat kelvolliset syyt pysähtyä ovat syönti, paikallaan tanssahtelu tai jonkin tuhoamisen yrittäminen. Olemme ilmeisesti pitäneet poitsua melko kiitettävästi silmällä, sillä materiaalista vahinkoa ei (vielä) ole tapahtunut. Ottaen huomioon tarmon, jolla vikkelä pikkumies hakkaa television näyttöä, materiaalisen vahingon synty on vain ajan kysymys. Ylistetty olkoon kotivakuutus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)