Naa on nero. No ei nyt ihan, mutta vihdoinkin poika on alkanut jutustella hiukan enemmän. Jälkikasvulta luonnistuu parin kolmen sanan lauseiden muodostaminen ja tänään sain aihetta tuulettaa, kun yksi kunnollinen yhdyssanakin lauottiin ilmoille "junaradan" muodossa. Jos minä vaikutan valittamisieni johdosta negatiiviselta ja kyyniseltä henkilöltä, niin pojasta polvi paranee. Nassikan ylivoimaisesti eniten käyttämä sana on EN.
- Tule tänne.
- En.
- Laitetaan vaippa.
- En.
- Otatko ruokaa.
- En.
Toissa päivänä lapsi jakoi iloista elämäasennettaan hokemalla en leikkii, en leikkii, en leikkii, en leikkii, vaikka kukaan ei ollut edes pyytämässä saati pakottmassa leikkimään. Kauan odotetussa puhekyvyssä on kääntöpuolensakin, Naa tahtoo jatkuvasti jotakin, eikä kieltäytyminen ole suotavaa. Eniten tahdotut asiat ovat Teletappien katsominen, ja jostakin kumman syystä perunoiden ostaminen kaupasta. "Kauppa, ostaa, pottu!"
Eilen meillä kävi kylässä rajaterrieri Kaapo, ja se vaikutti olevan onnellisin parituntinen perillisen elämässä. Kaapon nimi tuli vähättelemättä mainituksi lähelle sataa kertaa, hiukan yli tai alle. Niin uskomatonta kuin se itsestäni onkin, Kaapo sanottiin varmaan useammin kuin en.
Muita kognitiivisia saavutuksia ovat värien tunteminen, punainen, vihreä, sininen, oranssi, musta, valkoinen ja lila luonnistuvat. Lisäksi poika osaa aakkoset. Kaikki kirjaimet ovat U.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti