Hoijakkaa. Menossa on perus 12 tunnin yövuoro, kaikki muistitikulle kopioidut TV-sarjat on katsottu American Idolia myöten, ja Internet on tyhjä. Hetki ei ehkä ole tekstintuotollisesti otollisin, mutta yritän silti.
Siirsimme muutama viikko sitten pojan nukkumaan pinnasängystä ihan tavalliseen sänkyyn. Aluksi nukuskelu uudessa ympäristössä sujui ilman sen suurempia ongelmia, mutta jossakin välissä naperon suhtautuminen nukkumaanlaittoon muuttui hiukan kriittiseksi. Negatiivisen suhtautumien kerrannaisvaikutukset kasvoivat huomattavasti pojan hoksattua, että hän voi halutessaan protestoida nukkumista vastaan poistumalla sängystä. Se sinnikkyys, jota lapseni osoittaa ilmestymällä peittonsa kanssa oven rakoon viisitoista kertaa illan aikana, on sekä ihastuttavaa että hiukan turhauttavaa. Tähän rumbaan kuuluu tietysti itku ja hammasten kiristys joka kerta, kun nassikka palautetaan takaisin sänkyynsä. Huudon lakkaaminen tarkoittaa yleensä vain sitä, että poika keskittyy par´aikaa kiipeämään sängyn reunan yli.
Aina emme ole ihan heti edes hoksanneet poikasen poistuneen pedistään, hän on muun muassa löytynyt istumasta hiljakseen keskeltä pimeän huoneensa lattiaa muovisella astiastolla puuhastellen. Omituinen otus.
4 kommenttia:
ville oletko katsonut gossip girlitkin? ja mukavaa kun olet kirjoittanut, kivaa sillointällöin käydä kurkkaamassa kuulumisia (:
toivoo: enkuntunnin asta
Helou! Täytyy kyllä myöntää sen verran heteroseksuaali olevani (huolimatta siitä että olen heikkona Idolssiin), että juorutytöt, täydelliset naiset ja Greyn anatomiset osat on jääny kattomatta :D
täykkärit! t;veli
ville idolssista tykkääminen on kyllä melko kyseenalaista hommaa.. et sama se on ladata gossip girlit, täykkärit ja greyn anatomiatki.. kerta jo polulta oot vähän eksyny :D
-asta-
Lähetä kommentti