On elonkorjuun aika, ja kesän viimeiset päivät valuvat sormien välistä kuin kulhollinen unihiekkaa, ennen kuin pohjoisen ikuisuuksia kestävä talviuni saavuttaa meidät. Nyt kun menin unihiekan mainitsemaan, niin kerrottakoon Naan mielipide Nukku-Matin funktiosta. Nukku-Matin tehtävä on ilmeisesti pelkästään tuoda mehua. Ja jostakin syystä unihiekkaa löytyy miltä tahansa tavalliselta hiekkalaatikolta. En ole vielä kovankaan ajattelutyön tuloksena saavuttanut vastaavankaltaista päättelymetodia, joka johtaisi moisten väitteiden esittämiseen. Uskon sen johtuvan akuutista LSD:n puuteesta.
Pikkuihmisen puheen kehittyminen ilmentää tietysti myös ajattelun kehittymistä, enkä ole ikinä todistanut mitään niin ihmeellistä, kuin mitä tämä ihmiseksi tuleminen on. Joka päivä lapsi oppii jotain uutta, oli se sitten tapa kiivetä jonkin uuden ja vaarallisen korkealla sijaitsevan paikan päälle, tai vain sana, joita muuten tarttuu ipanaan kuin itikoita auton tuulilasiin. Joka päivä saan olla ylpeä siitä, että "tuo on minun". Ehkä tämä aika on tarkoitettu tasapainottamaan sitä, kun napero kasvaa teiniksi ja keskittyy lähinnä olemaan ärtyisä ja katsomaan eroottista viihdettä (näin nätisti sanottuna) mistä ikinä tulevaisuuden teinit sitä katsovatkaan.
Tänään kävimme kaksivuotisneuvolassa. Ilmeisesti poitsu on kaikin puolin hyvässä kuosissa, kun neuvolan - en voi sanoa täti, sillä minua kalvaa epäilys, että saatan olla kyseistä neuvolan tätiä vanhempi tai ainakin suurin piirtein saman ikäinen, mikä muuten on syvältä arseesta, koska olen tottunut olemaan nuorin ja kaunein - neiti tuntui olevan enemmän huolissaan meidän vanhempien jaksamisesta, aikuiskontakteista, tukiverkoista ja verkkosukkahousuista. Pojalta mitattiin perinteiset pituus, paino ja päänympärys. Yritin saada ylöskirjatuksi myös oman ja pojan hauiksenympärysten erotuksen, siinä vakaassa uskossa, että olisin jäänyt useita senttejä voitolle, mutta ehdotukseeni ei suhtauduttu suopeasti. Kaksivuotisneuvola tarkoittaa muuten sitä, että poitsu on piakkoin kaksivuotias. Iso kolli siis. Kohta sillä on naama täynnä finnejä ja huono itsetunto. Kuten ehkä huomaatte, viittaan jatkuvasti tulevaisuuteen. Tämä voi johtua lähestyvästä kolmenkympinkriisistä, sillä pojan syntymäpäivän kieppeille osuvat omanikin, ja tulen olemaan taas vuoden verran ryppyisempi ja lähempänä tuhkausta kuin ennen. Sitä paitsi tuo kirottu aika vaan jatkaa juoksuaan koko ajan kovempaa, enkä enää tahdo pysyä matkassa. Pian putoan kyydistä ja menetän kaiken tietouden siitä, mikä on hip, pop, cool tai viimeisin Internet meemi. Katkeransuloista on vanheneminen, viisautta tulee jatkuvasti lisää, mutta se kertyy kaikki vyötärölle.
Loppuun taustamuutoksen merkeissä kuva merestä: Isi ja poika, auringonlaskun kahlaajat.
2 kommenttia:
Uusi tausta on hieno.
Voisit muuttaa toki profiilisi kohtaa "parikymppisen miehen alter ego" totuudellisempaan suuntaan.
Kolmekymppiä on kohta jo lasissa ;)
T: syväkurkku syväjärveltä.
&:) kävi täällä
Lähetä kommentti