Elämme vaarallisia ja mahdollisesti hintavia aikoja. Poika alkaa saavuttaa uuden huipun tuhovoimaisuudessaan. Tänään me varomattomat vanhemmat teimme sen virheen, että päästimme kaikkialle yhtäaikaa ehtivän lapsemme karkaamaan välittömästä havaintopiiristämme. Kahdesti. Ensimmäinen episodi tapahtui, kun poistuin olohuoneesta kahvikuppini ääreltä pesuhuoneeseen siirtämään pyykkikonetta hallituksen pyynnöstä (käskystä!). Kun palasin olohuoneeseen, vastaanottokomitean virkaa toimitti järjetön jälkeläiseni kahvikuppi kädessään. Kupin sisältö sijaitsi sopivasti sohvalla, lattialla ja läppärin päällä. Onnekseni kannettava pelastui täpärästi, ja kahvia oli ehtinyt osua vain laitteen alanurkkaan.
Toinen täystuho tapahtui taaperon omassa huoneessa, missä lapsi onnistui repimään lasisen pöytälampun alas lipaston päältä virtajohtoa hyväksi käyttäen. Tätä tietysti seurasi järkyttynyt huutoitku ja lasinsirpaleiden yliedustus lastenhuoneen lattialla. Tässä tapauksessa onni onnettomuudessa oli siinä, että pöpi poikani selvisi rikkomisrikoksestaan ehjin nahoin.
Koska edellämainittujen asioiden perusteella on täysin loogista päättellä, että nassikka rikkoo television tai läppärin hetkellä millä hyvänsä, olen päättänyt uhrautuvasti vahtia näitä kahta elämän mielekkyydelle täysin välttämätöntä välinettä silmä kovana. Tämän vuoksi en valitettavasti voi osallistua minkäänlaisiin taloudenpidollisiin tai kasvatuksellisiin toimenpiteisiin, kuten siivous, ruoanlaitto tai jälkeläisestä huolehtiminen. Vaimo ei tunnu arvostavan omaisuudenehjänäpitoprojektiani.
2 kommenttia:
Pistä uutta kirjotelmaa eetteriin mies.c
Joo samassa tilanteessa ollaan, kerran jo tullut läppäri ja kajarit alas. Kaikki roikkuvat virtajohdot vaan ylös pöydälle! Tosin kyllä se isukki itse on tainnut pahemmat kahvi- yms. tarhat saada koneen pintaan ja näppiksille ajan mittaa, vaimo tilasi tällasen http://designskins.fi/ suojakalvon niin tuntee itsensäkin leukalappua tarvitsevaksi muksuksi.
Lähetä kommentti