Kapteenin Logi 0021

Haudi hou!

Logipäivitykset vähän venähtivät, meidän täytyi käydä kotipuolessa tekemässä lapsosesta Jeesuksen kaveri loiskuttelemalla hänelle vettä päähän. Loiskuttelemalla vettä pojan päähän, ei Jeesuksen. Poitsu nukkui kiltisti koko toimituksen läpi. Samalla juhlistettiin vaimon ja Kapteenin aiemmin tapahtunutta avioitumista aukomalla rommitynnyreitä. Kiitos kaikille ystävyksille ja sukulaisille (jotka tämän sattuvat lukemaan), hyvät bileet. Valitettavasti purjehdimme seuraavana päivänä korkeassa aallokossa ja tulin merisairaaksi.

Vauvaun ystävyyssuhteissa on tapahtunut dramaattinen käänne. Entinen paras kaveri - kiraffi - on hylätty ja vaihdettu äidin serkulta lahjaksi saatuun pehmoiseen Barbatypyyn. Barbatypy voittaa jopa tutin kärttyisyyden lievittäjänä. Ilmassa on muutenkin suuren muutoksen tuntua pojjaan kasvaessa ja kehittyessä. Jo jokin aika takaperin kuulin ystävältäni, että heidän kuukauden vanhempi vauvakollega oli oppinut pyörähtämään ympäri omin avuin. Siitä asti kannustin herkeämättä meidän versiotamme vastaavaan suoritukseen. Kun tuo sitten vihdoin hoitoalustalla teki onnistuneen kolmoisflipin tasajalka-alastulolla, olin niin ylpeä jälkikasvustani, että seuraava vastaavaa arvostusta saava suoritus vaatii pojalle myönnettävän jonkin Nobelin palkinnoista. ”Se pyörii sittenkin!”

Muutakin päätähuimaavaa kehitystä on tapahtunut. Poika on löytänyt omat kätensä. Olin piilottanut ne keittiön kaappiin, mutta niin vain napero kaivoi ne esiin. Vakavasti puhuen, sen täytyy olla lapselle jonkin asteinen järkytys, kun hän huomaa että ne pään ympärillä vallattomasti heiluvat kapistukset kuuluvat hänelle itselleen. Käsien löytymistäkin hämmästyttävämpää on varmasti sen tajuaminen, että niitä voi telepaattisesti ohjailla.

Vauvau on paljastunut myös hyvin itserakkaaksi. Vastikään löydettyjen ajatuksenvoimaraajojen suutelu on vähintään sata kertaa kiihkeämpää kuin hormonihuumassa toisiaan nuolevien teinin vastaava toiminta.