Morjensta pöytään! Logipäivittely tahtoo taas tapahtua harvakseltaan. Pääsyyllinen on yhä minua vaivaava armoton laiskuus, josta yritän päästä eroon itseni ja yksikön ensimmäisen persoonan kesken suoritetulla hypnoterapialla. En ole vielä onnistunut hypnotisoimaan itseäni, mutta terapia osuus on hyvällä mallilla. Olen toki tehnyt duunia - kuten vulgaarit ihmiset työssäkäynnistä sanovat - jotta meillä olisi varaa niihin tuhansiin vaippapaketteihin ja pilttipurkkeihin, joita poika tuhoaa kunnioitettavalla vauhdilla niin mitättömän kokoiseksi eliöksi. Tätäkin kirjoittelutuokiota vietän yötöissä - "kahvitauolla". Vaippojenkulutusvauhtia muuten lisää lapsosen pirullisen ovela tapa sontia vaippaansa heti, kun edellinen on pissaisuuden vuoksi vaihdettu.
Puheen kehitys on edennyt aimoharppauksella eteenpäin naperon havaittua pystyvänsä lausumaan t:n lisäksi muitakin konsonantteja. M:n ja n:n tapailua on ilmassa, mutta ylivoimaisesti suosituimmaksi on noussut k. Entisen ättätän sijaan huoneissamme kaikuu railakas KAKKA!
Hampaiden tulo jatkuu kunnioitettavaa tahtia. Alaleukaan on puhjennut kolmas hammas ja ylös on odotettavissa pari lisää minä päivänä hyvänsä. Purukaluston kehittyminen lupaa huonoa kaikelle mikä mahtuu naperon suuhun, sillä sinne se myös päätyy.
Motoriikka puolella junnaamme yhä paikoillaan. Selkeästi jäntevämpi pikku kaveri on, mutta hän ei osoita vieläkään minkäänlaista halukkuutta olla mahallaan, saati että lähtisi kyseisestä asennosta liikkeelle. Pojan mahalleen kääntämistä seuraa hyvin lyhyen ajan sisällä pyörähdys selälleen.
Mutta ketä kiinnostaa motorinen kehitys kun käsissämme on vauvanero. Alle vuoden ikäinen poika ahmii tekstiä nopeammin kuin sitä ehtii hänen edestään kantaa. Tästä todisteina kakkendaaliin asti päätynyt pala mainoslehteä, ja pahvinen kirja laivoista, joka näyttää siltä kuin se olisi käynyt läpi kipakan sananvaihdon keskiaikaisen inkvisiittorin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti