Haudi hou! Puolisataa Logimerkintää, härregyyd...
Vauva muuttuu yhä inhimillisemmäksi. Selkeästi sen päässä liikkuu jo muutakin kuin silmät, nimittäin kieli. Poitsu on siis oppinut maiskauttelemaan kielellään kitalakea vasten. Mutta eihän tuo ole kummakaan että alkaa suussa napsua kun kesän terassikelit lähestyvät.
Pari viikkoa sitten oli edellinen neuvolakäynti. Käynnin yhteydessä selvitetyt strategiset mitat ovat paino: 9,6 kiloa ja pituus 72,5 senttiä. Kohtuullisen raskas möhkäle jatkuvasti kanniskeltavaksi. Yläselän, hartioiden ja niskan lihaksistot ovat suhtautuneet kanniskeluun uskomattoman positiivisella tavalla; vetäytymällä puolustusasemiin ja kestojumiin. Olen nyt kolme viikkoa harkinnut soittavani ajan hierojalle, mutta aikaansaavana persoonana en ole saanut aikaan ajan varaamista.
Napero ei vieläkään suostu vierimään. Jos seuraavan kuukauden aikana asiaan ei tule muutosta, pääsemme näyttämään sammaloituvaa vauvaamme fysioterapeutille. Mielestäni lapsosella on kaikki edellytykset liikkumiseen, paitsi halu. Itsepäinen tapaus, selkeästi äitiinsä tullut, sillä itse olen lähes kaikin puolin täydellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti