Seksi. Sanotaan, että seksi myy, joten enköhän tuolla aloituksella saa tuhatkunta uutta lukijaa. Levittäkää sanaa.
Sitä on ihmismielen vaikea käsittää kuinka paljon seksiä synnytksen jälkeisinä viikkoina oikein saakaan. Ainakin oman mieleni oli jokseenkin vaikea sisäistää faktaa, että seksiä ei saa yhtään.
Tietysti jos syöpöttelyä seuraisi kolmen ja puolen kilon kakka, saattaisin itsekin odotella joitain viikkoja ennen kuin suuhuni mitään pistäisin. Tämän ajatusleikin avulla asettauduin kumppanuutemme toisen osapuolen asemaan ja opin hyväksymään olosuhteiden pakon sanelemat ehdot.
Olin kuitenkin huolissani libidostani siinä vaiheessa, kun aloin unohtaa aiheeseen liittyvän toiminnan suorittamisen mekaanisia yksityiskohtia. Minulle on väitetty ettei kyseistä taitoa voi unohtaa, koska se on kuin polkupyörällä ajo. Huolestuneisuus oli muuttua paniikiksi, kun en vaimon nukahdettua löytänytkään vieruspeiton alta polkimia, en niin mistään. Kun kuvittelin tarttuneeni ohjaustankoon, kevyt läimäys takaraivolleni ilmoitti, että on aika painua unten maille.
Tämän traagisen, mutta ilmeisesti yleisen, kauden ohimenokaan ei anna kummoisia takeita paluusta villeihin nuoruuden päiviin. Mikään ei ole romanttisempaa kuin se, että itse virittäytyessä tunnelmaan ja harkitessa tunnelman siirtämistä myös sängyn toiselle reunalle, vierestä kuuluu kommentti ”Pitäisköhän ne D-vitamiinitipat jättää pois, kun se syö niin paljon vastiketta?”. Selvästi olemme samalla aaltopituudella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti