torstai 7. huhtikuuta 2011

Kapteenin Logi 0067

Taas on tullut hyvän aikaa laiskoteltua Login päivittämisestä. Tällä välin ylittyi hurja 10 000 erillisen kävijän määrä blogisivulla. Veikkaan, että 86 prosenttia näistä koostui yläaste- tai lukioikäisistä henkilöistä, jotka ovat väsänneet esitelmää Melvillen romaanista.

Mukulan elämä mullistui dramaattisesti eräänä tavanomaisena arkipäivänä, kun päätimme että tutin lutkuttaminen saa noin isolla kollilla jo riittää. Käytimme hienovaraista metodia, joka ameriikan kielellä tunnetaan termillä "going cold turkey". Parempi puoliskoni oli informoinut minua muun muassa sellaisista tavoista, joissa tutti lähetetään Korvatunturille, oliko se nyt tontuille vai porovauvoille, tai jotain muuta hellämielistä ja neuvottelevaa hömppää. Oma näkemykseni noudattelee kuitenkin karua loogisrealistista linjaa: Ei anneta reiteen asti ulottuvalle lapselle tuttia, joten reiteen asti ulottuva lapsi ei käytä tuttia. Lapsella itsellään on hyvin vähän vaihtoehtoja asiaan sopeutumisen suhteen, ellei se todella kiivasta tahtia opiskele itselleen ammattia, hanki töitä ja osta tuttia omilla tuloillaan.

Seuraava projekti lienee syömään opettelu ruokailuvälineen avulla. Kohtuu lyhytpinnaisena henkilönä koen tämän vaativaksi, sillä ruokailu sujuu melko kivuttomasti ja siten, ettei ruoka ehdi jäähtyä, kun sen lappaa lapsen leipäläpeen itse. Poitsu osaa kyllä kuljettaa lusikallisen ruokaa suuhunsa, mutta ruoan saaminen lusikkaan vaatisi pojalta uudenlaisen strategian opettelun. Nykyinen tapa, johon kuuluu ruoan hakkaaminen lusikalla ja toivominen, että ruoka kiipeää lusikkaan hakkaamisen seurauksena, ei toimi.

Napero on nyt noin vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen, ja käyttääksseni lievintä mahdollista adjektiivia häntä kuvaamaan: "Touhukas". Virtaa riittää kuin amfetamiinihuuruissa pyörivällä ADHD oravalla. Eilen koettiin taas mielenkiintoisia hetkiä, kun jälikasvu löi naamansa kovan laatikon reunaan, onnistuen rei´ittämään huulensa etuhampaillaan. Onneksi haava ei vaikuttanut vaativan tikkejä, ja itkuakin kesti vain siihen asti kun pääsi läträämään käsienpesualtaan luo, missä pojasta yritettiin pestä vähemmän huolimattoman teurastajan näköinen yksilö.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

:D huippu! tätä onkin ooteltu.

-täti-